Verkkorikollisuus, muilta nimiltään kyberrikollisuus tai tietoverkkorikollisuus, on jatkuvassa kasvussa. Yhteiskunnan digitalisoituessa enenevässä määrin tietoverkon käyttö rikollisen toiminnan välineenä saa koko ajan uusia mahdollisuuksia. Koska aina uudet palvelut siirtyvät verkkoon, rikollinen toiminta saa lisää ulottuvuuksia. Verkossa tapahtuva rikollisuus ei rajoitu vain yhden valtion alueelle, vaan se leviää helposti kansainväliseksi. Verkkorikollisuus liikuttaa vuosittain käsittämätöntä summaa rahaa, jopa 1,2 biljoonaa euroa eli 1 200 miljardia euroa. Vaikka verkkorikollisuutta on edelleen vaikkapa yksityishenkilöiden välinen huijaus kaupanteossa, yhä useammat verkkorikokset tekee erikoistunut organisaatio. Tietojen kalastelu ja palvelunestohyökkäykset ovat verkkorikollisuuden omia muotoja, mutta perinteisempää rikollisuutta on myös siirtynyt verkkoon.

Verkossa tehtävien rikosten kirjo

Poliisin rikostilastoissa yleisimpiä tietoverkossa tapahtuneita rikoksia ovat erilaiset petokset, kuten lievät ja perusmuotoiset petokset sekä maksuvälinepetokset. Maksuvälinepetosten määrän kasvusta kertoo paljon vuoden 2016 ensimmäiseltä neljännekseltä kerätty tilasto, jolloin kasvua edelliseen vuoteen oli peräti 174,6 prosenttia. Pankkiryöstö voidaan tänä päivänä toteuttaa tietoverkossa, laukaustakaan ampumatta. Myös perinteiset kavallukset tapahtuvat tänään verkossa. Identiteettivarkaus puolestaan on suhteellisen uusi rikoksen muoto. Se tarkoittaa toisen ihmisen henkilöllisyydellä esiintymistä. Identiteettivarkaus on lisätty rikoslakiin vuonna 2015. Tämän jälkeen niistä on tehty huomattavan paljon rikosilmoituksia. Poliisin mukaan identiteettivarkaudet ovat monenlaisten petosten jälkeen kaikkein yleisimpiä tietoverkossa tehtäviä rikoksia.

Nykyään useimmiten verkossa tapahtuvia rikoksia ovat myös kunnianloukkaukset, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiset sekä laittomat uhkaukset. Kaikkia näitä rikoksia tulee julki koko ajan enemmän. Osittain näiden määrän kasvua selittää tiedon lisääntyminen. Ihmisille on entistä selvempää, mikä ilmaus sisältää aineksia tutkintapyyntöön näiden mainittujen rikosten osalta, ja näin ilmoituskynnys madaltuu. Toisaalta verkossa ei keskustelun kuumentuessa tule aina tarkkaan miettineeksi, mitä kirjoitetussa kommentissa sanoo, ja huomaamatta saattaa syyllistyä laittomaan uhkaukseen tai kunnianloukkaukseen. Myös yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen saattaa olla ajattelemattomuuden seurausta, eikä välttämättä tahallista. Sosiaalinen media tarjoaa tällaiselle rikollisuudelle oivan kasvualustan.

Seksuaalirikokset verkossa

Verkossa tapahtuu paljon seksuaalirikoksia. Lain mukaan seksuaalinen teko on teko, jolla henkilö tavoittelee seksuaalista kiihotusta taikka tyydytystä. Teon tulee olla olennaisesti seksuaalinen, olosuhteet huomioon ottaen. Suurta julkisuutta ovat saaneet lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Suomessa poliisille tulee näistä runsaasti ilmoituksia ja poliisi myöntääkin, että heillä on viime vuosien ajalta avaamatta yli 2 000 lapsiin kohdistuvien vihjettä. Poliisilla on käsitys, että ilmoitusten suuri määrä kertoo myös ilmoituskynnyksen madaltumisesta, ei välttämättä rikosten määrän kasvusta. Näissä käsittelemättömissä vihjeissä voi tietysti olla myös useita vihjeitä samaa tapausta koskien. Monet sähköpostitse tulleet vihjeet ovat jääneet käsittelemättä resurssipulan vuoksi.

Poliisin vähäiset resurssit keskitetään kaikkein raaimpiin tapauksiin, ja lievemmät jäävät usein tutkimatta. Tämän vuoden alusta ilmoitusten kirjaamiskäytännöt ovat kuitenkin muuttuneet, ja tällä hetkellä vihjeet käydään läpi entistä tarkemmin. Kiistatta lisääntyneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset koskevat niin sanottua “groomingia”. Grooming tarkoittaa tässä yhteydessä prosessia, jolla aikuinen henkilö houkuttelee ja manipuloi lasta seksuaalisiin tekoihin. Näitä tapauksia uskotaan olevan huomattavasti enemmän kuin mitä tulee ilmi. Grooming kohdistuu yhtä lailla tyttöihin kuin poikiin. Groomaajat käyttävät sosiaalista mediaa ja erilaisia pelialustoja, joita lapset suosivat. Groomaajat toimivat myös verkostoina, ja tällöin voidaankin puhua järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Verkkokaupassa huijaaminen

Kaupanteossa huijaaminen on ikiaikaista rikollisuutta, mutta tietoverkko avaa sillekin uusia mahdollisuuksia. Nykyään, kun tietotekniikka on mennyt eteenpäin, verkkoyritysten on suhteellisen helppo tarttua huijauksiin, koska niistä jää elektroninen jälki. Tekniikka mahdollistaa huijausyritysten pysäyttämisen etukäteen, esimerkiksi vaatimalla vahvaa pankkitunnistusta pelkän henkilötunnuksen sijaan. Toisaalta esimerkiksi varastetun tavaran kauppaamiseen eri alustoilla on erittäin vaikeaa puuttua. Lisäksi pieniä petoksia tapahtuu niin paljon, ettei poliisin aika riitä niiden tutkimiseen. Verkkokauppaa kiusaavat myös kytkökset niin sanottuun harmaaseen talouteen, jolla on useita rajapintoja talousrikollisuuteen. Verkkokaupan voimakkaan kasvun myötä myös siihen liittyvä harmaa talous tietenkin kasvaa mahdollisuuksien lisääntyessä.

Talousrikollisuutta ovat mainittujen maksuvälinepetoksien lisäksi rahanpesu, verorikokset ja tullimaksujen kiertäminen sekä kirjanpitorikokset tai väärennysrikokset. Verkkokaupan toiminta lisää mahdollisuuksia myös pimeän työn teettämiseen, salakuljetukseen sekä kuittikauppaan. Erityisesti verorikokset ovat viime vuosina olleet kasvussa, joskin tätä tilastollista kasvua osaltaan selittää veroviranomaisten aiempaa aktiivisempi tarkastustoiminta. Tullin haaviin jääneistä tuoteväärennöksistä yli 60 prosenttia löytyy kolmansista maista Euroopan unionin alueelle saapuvissa paketeissa. Suomen ulkopuolelta tapahtuvat verkko-ostokset voivat olla ongelmallisia, koska pankkitunnusten kaltaista vahvaa tunnistautumista ei toteuteta. Mikäli asiakas joutuu kauppaportaalin suojauksen ulkopuolelle, saattaa näytölle ilmestyä mainosmaisia ponnahdusikkunoita luvaten sujuvampaa kaupankäyntiä. Käyttäjän tulee vain luovuttaa luottokorttitietonsa. Näin maksuvälinepetos valmistellaan.

Yhteenveto

Tänä päivänä rikoksen uhriksi joutuminen on verkossa todennäköisempää kuin kadulla. Verkossa toteutetaan monenlaista rikollisuutta, ja verkossa tapahtuvat rikokset jatkavat kasvuaan kaikenlaisten palvelujen siirtyessä verkkoon yhä suuremmassa määrin. Verkko-ostoksia suorittaessaan saa olla todella tarkkana, mihin henkilö- ja korttitietojaan antaa. Mikäli verkossa ei tapahdu maksuvälinepetosta, saattaa sen sijaan joutua identiteettivarkaan uhriksi. Varastetulla identiteetillä voidaan harrastaa monenlaista rikollista toimintaa ja tehdä esimerkiksi ostoksia luotolla tai hankkia pikavippejä. Myös muut rikollisuuden muodot kukoistavat verkossa. Vakavimmasta päästä ovat lasten seksuaalisen hyväksikäytön monet mahdollisuudet, mutta ikäviä myös herjauksen tunnusmerkistön täyttävät rikokset tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Verkko on luonut kasvualustan monenlaisille ongelmille.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *